Kippari-Kalle mä oon!

Täällä pikkukylän kaupoilla minulle iskee oikea vaateiden ostobuumi. Kaikkea ihanuuksia tulee vastaan ja vielä huokealla. Tänään tosin kirpparilta ei irronnut mitään, vaikka sovitin kolmea ihanaa vintage mekkoa. Ongelma oli, että kaikki mekot olivat jostain kohtaa liian pieniä. Tippa tuli varsinkin linssiin, kun ihana kasari pikkumusta mekko jäi vaaterekille odottamaan toista löytäjää. Mutta sitten ihan oikeasta kaupasta löysinkin 5 eurolla aivan uuden villakangastakin, joka oli vielä sopivaa kokoa minulle! Malli villakangastakissa on kippari, mutta minä tykkään noista meri-aiheisista vaateista. Ja nyt päässäni soi Ankkurinnappi…

Tässäpä uusi takkini. Mitäs rakkaat lukijani pidätte siitä? 

Niin ja tässä nämä kirpparilta löydetyt saappaat joista olen kertonut edellisissä postauksissa.

Kengät takaapäin. Kengät ovat kotimaiset, ja luulen että ne ovat 80-luvulta. Tällaista tällä kertaa. Mitäs rakkaat lukijani teille kuuluu?

Vintage mekon tarina

Tänään sattumoisin kurkkasin äitini vaatehuoneeseen, ja silmääni osui jotain upean vihreää kangasta. Tarkemmin asiaa tutkailtuani, vihreästä kankaasta paljastuikin vintage mekko, joka on peräisin 70-luvulta. Mekko on äitini kodinhoidon virkapuku. Se on pitänyt aikoinaan itse ostaa valmistujaisiin. Minusta mekko on aivan ihana. Kokeilin sitä päälleni välittömästi ja sehän sopi minulle hyvin. Kysyin äidiltäni saisinko sen käyttöön, niin kyllä äitini suostui pyyntööni. Ajattelin käyttää sitä mustan vyön kanssa, mutta vyöni ei ollut mukana, joten kuvia varten käytin vyön sijasta huivia mekon kanssa.

Tällaisen vihreän mekon löysin äitini vaatehuoneesta. 

Mekosta kyllä näkee, että se on virkapuku, mutta minusta se käy nykyään ihan normaali arkeen. Ja asusteita vaihtamalla, siitä saa varmasti kivan juhlamekonkin.

Mekko on 70-luvun kotimaista laatua ja merkiltään Kaarina, joka on muuten myös äitini toinen nimi! 

Äitini kaivoi vanhan albumin esiin, josta löytyi kuva mekosta hänen päällään! Harmi, kun kaulus on ajan saatossa hävinnyt. Ja äitini hiuksista voin sanoa, että minä haluaisin juuri tuon väriset hiukset itselleni! Kuva on otettu vuonna 1976. Mitäs rakkaat lukijat pidätte tästä mekosta jolla on oma historia takanaan?

Ai niin ja niissä kuvissa missä minä olen, on ne kirpparilta eilen löydetyt saappaatkin!

My Little Pony

Täällä jälleen! Olen tämän vuoden yrittänyt viedä eloani eteenpäin, niin en ole vaan jaksanut päivittää blogia! Onneksi aurinko saa ihmismielenkin virkeämmäksi ja toimimaan myös bloginkin suhteen. Aloitetaan tämän vuoden blogi postaus niinkin erikoisella aiheella kuin My Little Pony. Menin eilen kaupungille katselemaan, löytyisikö sieltä mitään kivaa itselleni. Erehdyin menemään H&M:lle. Mitäs siellä nuorten osastolla roikkuikaan hengarissa, aivan upean värinen My Little Pony T-paita! En voinut vastustaa kiusausta ja ostin itselleni ihanan My Little Pony t-paidan. Hyvin ne markkinasedät ovat minun lapsuudessani osanneet laskeskella, että näillä poneilla me tienataan miljoonat vielä monet vuosikymmenet!

Kyllä minut on aivopesty tykkäämään My Little Poneista! Mutta onhan ne ihania! Mitäs rakkaat lukijani tuumaatte uudesta paidastani?

Outo ihastus

Koin tänä aamuna oudon ihastuksen, kun selailin nettikauppoja. Törmäsin nimittäin saksalaiseen naisten kansallispukuihin, jotka ovat minusta aivan mahtavia! Tahtoisin itselleni dirndl:n, joksi niitä kutsutaan! Kokosin Polyvoressa teille arvon lukijani lempi dirndlit! En tosin tiedä mitä dirndl on suomeksi, mutta sovitaan nyt, että se tarkoittaa kansallispukua naisille!

dirndl by bellagodiva on polyvore.com

Huomaathan painaa nuolia kuvan sivuilta niin näet ihania mekkoja lisää!
Saksalaisia kansallispukuja näkee naisien päällä varsinkin Oktoberfestin olutfestivaalien aikaan! Mitäs sinä pidät näistä puvuista?

Ötököistä laukkuihin

Täällä maaseudulla on sitten niin mukavaa. Tulee ulkoiltua paljon ja puuhasteltua kaikenlaista. Monesti huomaa tutkivan maassa viliseviä ötököitä. Senpä takia onkin ihan hyvä päästä välillä kylille tutkimaan paikallisten kirpputorien antimia. Tänään kirpputorilta löytyi suloinen ”mummolaukku” sekä ihanan punainen pilkullinen laukku kesän rientoihin.

Tämä ”mummolaukku” oli saatava. Ainoastaan kädensija on kulunut sen verran, että sen ajattelin vaihtaa. Mietin niinkin rajua kahvaa siihen, että ostaisin riimua ja tekisin siitä kädensijan laukkuun. Mitäs mieltä arvon lukijani olet? Laukkua piti putsata, sillä siihen oli kertynyt aimo annos pölyä. Muuten se oli hyvässä kunnossa.

Kyllä iski näillä kirpputori reissuilla totaalinen laukku sekoaminen. Tämäkin oli niin söpö ja huokea, että olihan se ostettava itselleen kesälaukuksi.

Pitsien täytteistä lauantaita

Olen tovin aikaa tässä haaveillut pitsimekosta. Minun entinen pitsimekkoni kului sen verran, että vein sen kirpparille myyntiin vuosi sitten. Eilen haaveiluni toteutuivat, kun erehdyin penkomaan rekkejä Hennesin ja Mauritzin myymälässä. Löysin kaksi kivaa pitsimekkoa! Tosin ne on niin lyhyitä, että ei niitä pidetä ilman housuja, mutta kuvauksissa käytin sukkahousuja. Ehkä kesällä voisi leggareiden kanssa mekkoja pitää. En muista, milloin olisin uutena ostanut vaateita itselleni. Yleensä hankin vaateeni kirpputorilta, mutta nyt viime aikoina, en ole löytänyt itselleni vaateita kirpputoreilta. Harmi. Onneksi nyt löytyi kivaa ja ihan hyvään hintaankin.

Ensimmäinen mekkoni, on muuten samanlainen, kuin Nelliinan vaatehuone blogin pitäjällä, mutta valkoisena. Harmi, kun tämä blogi vähän huonontaa noita kuvien laatua. Muistathan, että kuvia klikkaamalla saat ne suurempaan kokoon.


Melko minimekkoja molemmat ovat myönettäkköön, mutta tuli naisellinen olo noissa mekoissa.
Huomaa taustalla ovessa oleva Jim Morrison juliste sekä värikkäät helmiverhot.

Kiitos kämppikselleni, joka jaksaa ottaa minusta näitä kuvia! Ja kämppikseni osaa ottaa sellaisia kuvia, joihin itse olen tyytyväinen!

Ja tässä kuvassa huomioitavaa on muodikas, reikä sukkahousuissa!



Loppuun päivän biisi Johnny Cashin versio U2:sen biisistä One. Me Likey!

Niihän ne saatana väittää

että kukkakuviot on taas muodissa. Sellaiset, mitä käytettiin 80-luvulla ja 90-luvulla. Minä, yleensä ajattelen, että en lähde mihinkään muotijuttuihin mukaan, mutta niinhän siinä taas kävi, että huomaan haaveilevani vaatekaapista, joka oikein pursuaa kukkamekoista ja kukka kuosisista puseroista. Miten tässä taas pääsi käymään näin. Ovelia ovat nuo muoti suunnittelijat, kun he vaikuttavat meidän tavallisten ihmisten mieliin, ja ilman, että tajuamme sitä edes. Noh mutta olkoot tässä teille annos kukkakuosia!

Mitä enemmän kukkia sitä parempi vai mitä rakkaat lukijani? Näin muuten viime yönä outoa, unta jossa olin linja-autossa. Siinä oli hirveenä matka-oppaita. Tietääkseni, en ole tekemässä lähiaikoina mitään suurempia reissuja, enkä nyt jaksannut ottaa selville, mitä matkustaminen tarkoittaa. Kertokaa toki tulkintanne uneleni.

Paranormaalia Aktiviteettia Tuiran huudeilla

Tänään vuokrasin vihdoin Paranormal Activity 2:sen Makuunista. Kotiin saapuessani, avasin oven normaalin tapaan. Laiton valon päälle ja yhtä-äkkiä kuului kamala poksahdus. Ja kämppikseni huusi suoraa kurkkua. Eteisen lamppu päätti juuri silloin poksahtaa, kun kiikutin kauhuleffan mukanani. Hiukan outo sattuma. Vai mitä?

Viime viikon perjantaina kävin tuolla savon suunnassa heittämässä jälleen kerran Dj-keikan. Vastoinkäymisiä tietenkin oli mukana, kun ei mikkiä tahdottu saada toimimaan ja sellaista. Mutta loppujen lopuksi ilta oli onnistunnut ja sain jopa ihmiset tanssimaan pöydillä!

Dj:nä luotin vanhaan mekkoni, jonka olen ostannut jo monta vuotta sitten Kuopion Fiorellasta!

Näin keväällä olen alkannut pukeutumaan värikkäämmin! Takin ostin viime vuonna ystävältäni. Hame, kauluri,legginsit,laukku ja kengät kirpparilta!

Kysy vaan minulta tietä! Meikä tietää! Sellaista tällä kertaa! Elämää vain, ei sen enempää eikä sen vähempää!

Kuvat otti: Hurja naispuolinen vesimies ystäväni, jonka kanssa joutuu aina keskelle seikkailua!

Dreamy Coats

Koska olin niin huono keksimään postaustani tänään itse, otin julmasti mallia Katjalta takkipostauksesta ja jaan kansanne omat unelmien talvitakkit.

Onko sinun suosikki talvitakkisi tässä joukossa?

Jalkahipsu vai sipsu kävi kiinni

Näin kesäisin olisi ihaninta kulkea hame päällä sandaalit jalassa. Ilman sukkahousuja tai legginsejä hameen alla. Pakko kuitenkin on tunkea jotain jalkoihin, koska minulla ainakin reidet hinkkaavat toisiaan vasten niin lujaa, että reiteni sisäpuolet näyttävät siltä, että joku on hionut niitä hiukkapaperilla. Ja se ei ole kiva tunne. Sukkahousutkaan, ei auta tähän vaivaan niiden väärän materiaalin takia. Niinpä eilen ostin kolmet legginssit joiden 95 prosentisena valmistusmateeriaalina on käytetty puuvillaa. Näin olen ne eivät revi jalkojani täysin hajalle ja jalkani voivat hengittää pari viikkoa. Ja voin pukea hamosia päälle mielin määrin. Ainoana ongelmana on tietenkin se, että ahkerana kävelijänä, legginsitkin kuluvat nopeasti ja reikiintyvät pian reisien kohdalta juurikin. Vaivaako sinua tällaiset pukeutumisongelmat? Hinkaavatko sinunkin reitesi liian tanakasti toisiaan vasten? Ja jos näin on oletko saannut ratkaisua ongelmaan? Muutakin, kun hetken kestävät legginssit? Äläkä vaan sano, että talvipakkasissa ongelmat häviää!

Kyllä hamoseni alta kurkkivat legginsit. Ja niiden käyttöön on hyvä syy!

Fire burning in my soul

Minulla on menossa katarsis/katharsis eli äkkinäinen tunnetila, kliimaksi, joka johtaa elämänhalun uudistumiseen. Tästä johtuu se, että en ole päivittännyt blogiani pitkään aikaan. Olen päättännyt vähentää tietokoneella olemista, muutenkin sisällä kökkimistä ja ruvennut miettimään mitä suuhuni pistän. Tiedän, että tämä kaikki muutoksen halu johtuu, tuosta oudosta keltaisesta ilmiöstä taivaalla, jota auringoksi yleisesti kutsutaan. Se saa mieleni vilkastumaan, ajatukseni kukoistamaan ja jalkani aivan liian levottomaksi. Kahden päivän tauon jälkeen tietokoneella olemisesta onkin tullut asiaa jo sen verran, että voin vaivattomasti ja ilman tunnon tuskia päivittää blogiani. Tänään kävin kirpparilla ajan ja ajatuksen kanssa, ja löysinkin pitkästä aikaa kivaa musiikkia nimittäin Pink Floydin Wish You Were Here cd-levyn 4 eurolla. En ymmärrä miksi ostin sen vasta nyt, vaikka se sisältää minun mielestä Pink Floydin parhaimman biisin Shine on your crazy diamond. En ole mielestäni ollut aiemmin tarpeeksi kypsä kyseisen levyn omistamiseen. Miten joku voi ajattella näin? Nyt aika, kuitenkin tuli salakavalasti oven takaa yllättäen harteilleni. Asiasta aivan viidenteen tuhanteen, aina kun sanon sanan hartia, tulee minulle mieleen The Beatlesin biisistä Hey Jude pätkä jossa lauletaan : Don't Carry The World Upon Your Shoulders.. Omituisia ajatuksia näin keväisin.

Levy, jonka aika oli saapua minun luokseni.

Ai niin löysin tämän ihanan kukkapantasen ennen pääsiäistä H&M:ltä. Se oli niin suloinen mielestäni ja passasi punertaviin hiuksiini. Tosin kerkesin mennä värjämään hiukseni melko tumma sävyisellä punaisella, joihin tuo panta ei oikein sovi, mutta palaan takaisin punaiseen lookkiini heti kun tää nykyinen väri alkaa haalentua.
Miten muuten sinuun valoisuus on alkannut vaikuttaa?

ALE SEKOAMINEN

Tulipas sitten vähän shopattua kauppojen alesta vähän, sitä sun tätä ja tässä tulosta.

Ihanat Laulaja Princen Tyyliset pitsi käsineet vaan kolmella eurolla Hennesiltä ja Mauritziltä. Pahaa aavistamottaman Maanin eteen käveli myös Henkka Maukalla Upeampaakin upeampi Kissin Gene Simmons t-paita ja uuuh hottis paljettihame joka maksoi vaan 5 euroa. Pitsiset pitkikset eikä kun legginsit Fiorellasta ja upeat säärystimet toi joulupukki. Rajuakin rajumpi tyllihame myöskin HM:ltä.

AleShoppailuHypetysKärpänen iski minuunkin. Onko sinulle käynnyt koskaan näin ????