Asemankello löi kolme kertaa

Ja juna jyskytti kirpputoreja kohti. Tänään kirpputorisaaliksi tuli mukaan seuraavaa, asemankello, pikkuinen koristeellinen pullo (peilipöydälle) ja Taika lautasia pari kappaletta.

Tämä asemankello ei löytynytkään asemalta vaan se tuli vastaan kirpputorilta.

Ihana pyöreä pikku pullonen ei maksanut, kuin vaan 40 centtiä, kun taas Taika-lautasesta pulitin 7e50centtiä kappale. Mutta, koska kerään Taika-astioita niin minulle se oli edullista! 

Tällaista pientä tällä kertaa. Mitenkäs sinun päiväsi rakas lukijani on mennyt?

Hohtoa syksyyn

Syksyn ruskan väriloisteessa on vaikea kilpailla. Onneksi kirpputoreilta sentään löytyy värikkäitä laseja talveen muistuttamaan syksyn upeasta ruskasta. Syksyn huono puoli on yleensä syysflunssa. Helpotusta oloon saa teestä ja siitä, että voi kietoutua suurimpaan vilttiin ja lukea kirjoja villasukat jalassa sohvan nurkkaan käpertyneenä.

Nuhanenän paras hetki päivästä, on vihreä teehetki sisustuskirjan parissa. 

Illan paras hetki taas on, kun voi ihailla päivällä kirpputorilta löytämiään Göran Hongellin suunnittelemia hohtomaalattuja laseja. 

Göran Hongellin hohtomaalatut lasit olivat tuotannossa Karhula Iittalassa 1950-luvulla. Arvaatko millä hinnalla sain lasit kirpputorilta? 

Kirpputorilta löytyivät myös nämä Mary Oljen 60-70 - luvun käsityökirjat äidilleni. Äitini ilahtui kovasti kirjoista sillä hän oli haaveillut nuorena ollessaan niistä. 

Mitäs rakas lukijani sinun syksyiseen päivään kuuluu?

Pienistä taikamaisuuksista satumetsän uumeniin

Teen jälleen postikorteilla ja muilla hienoilla kuvilla kollaasia seinälle. En tiedä miksi minun pitää aina tehdä johonkin jonkimoinen kollaasi. Kai se auttaa hahmottamaan asioita paremmin. Tai sitten vaan yksinkertaisesti haluan, että kaikki minun silmästäni kauniit asiat olisivat tavoittettavissa helpommin. Ja koska vakaasti uskon, että koko maailma on yhteyksissä jollain tasolla toisiinsa niin, miksei sitten taidekkin.
Eräänä päivänä tällä viikolla lähdin kauppoihin etsimään taidekortteja. Vastaan tuli enimmäkseen perinteisiä kortteja. Ja harmikseni sain huomata, että monessa kaupassa myydän samoja kortteja. Kirppariltakaan ei tällä kertaa löytynnyt mitään erikoisia kortteja. Päädyin, kuitenkin käymään sellaisessa liikkessä jossain myydän Iitallan ja Arabian astioita. Myyjä tuli ystävällisesti luokseni ja kysyi mitä etsin. Kerroin tekeväni erilaisista korteista kollaasia seinälle. Kysyin, että satuisiko heillä olemaan Taika-astiaston hahmoista kortteja. Pian alkoi kiivas etsintä myyjän pöydällä. Hän sanoi, että saataisi olla pakkettikorttina joulun ajoilta. Hän löysi pöydältään kaksi Satumetsän pakettikorttia. Hän lupasi ne minulle ilmaiseksi. Olin aivan hämmästynnyt, ja kauhuissaan, että saanko minä ne ilmaiseksi. Sillä minulle ikuisesti höpsölle tyttöselle se oli, kuin aarre. Ja tunsin väistämätöntä pakkoa ostaa jotakin, koska eihän nyt ilmasella mitään. Niinpä päädyin ostamaan Taika magneetin itselleni jääkaapin oveen. Ei se ollut kallis ja pidän siitä! Ja noin ystävällistä yrittäjyyttä pitää kanattaa, koska harvemmin noin pysähdyttään ja autetaan toisen vinksahduksista. Sinä päivänä kuljin leveä hymy kasvoillani.

Satumetsän ihanat pakettikortit joihin liittyy pieni ja hassu tarina sekä kaunis muisto. Nyt tietenkin ihastuin noihin Satumetsän olentoihin, joten astiakaapissa taitaa tulla ahdasta.

Taikamagneetti. Ihanuus sekin. Kumman hahmoista sinä tykkäät enemmän Taikan vai Satumetsän?

Lasittettua Unelmaa

Arabian astioiden vastapainoksi vähän kevyempää, ei vaan painavampia Iittalan, Riihimäen ja muuta retro lasi-astioita.

Nanny Stillin suunnittelema Grapponia kannu. Tämä on minusta aivan upean värinen. Olen pitännyt kannusta aina. Käytännössä se kuitenkin on liian painava.

Tämä maljakko on Timo Sarpanevan käsi-alaa Iitalalle. Tietääkö kukaan tämän rosopintaisen maljakon nimeä?

Nämä kahvikupit ostin jokunen vuosi sitten kirpputorilta muutamalla eurolla. Minusta ne on aivan ihania. Näitä olen nähnyt myös punaisina ja vihreinä. Varmasti monelle tuttu kahvi-astiasto. Näiden historiaa en sen kummemin tiedä. Taitaa olla aika tusinatuotantoa.

Aikamatkailua 60 ja 70-lukuihin

Älkääs luulko hyvät lukijat, että olisin tyystin unohtannut menneet vuosikymmennet kokonaan blogistani. Seuraavassa arteeita kotoa. Tähän juttuun sisustelin hyllyn sellaiseksi mitä se olisi voinnut olla 70-luvun keittiössä. Kaikkien tavaroiden tarkkaa vuosikymmeniä en tiedä, enkä monenkaan, että kuka on suunnittellut ne. Niihin kaipaisin teiltä lukijat apua, mutta nyt matkaataan 70-lukuun, jossa on myös esineitä 60-luvulta ja saattaa olla jopa aikaisemmiltakin vuosikymmenniltä!

Hyllyssä on monenlaisia astioita 70-luvun ja 60-luvulta. Monet varmaan huomaavat sieltä jo Arabian astioita ja Iittalaa. Seuraavassa tavarakohtainen esittely.

Tässä kuvassa komeilee Arabian Pomona mansikka kulho, ja sen vieressä on kananmuna kipot, joiden vuosikymmentä en tiedä, mutta vahvasti epäilen, että ovat 70-luvulta.

Ihanaampia ihannimmat maatuskaiset, jotka ovat kulkeutuneet tänne joko isäni tai ukkini Venäjän matkan tuliaisina, joskus aivan kuusikymmentä luvun loppulta. Shakkipelilauta ja sen nappullat ovat 60-luvun tienoilta.

Iittalan upeat kynttilänjalat, jotka äiti ja isä ovat saanneet aikoinaan häälahjaksi. Tunnistaako, joku näiden suunnittelijaa? Ja minkä nimiset mahtavat nämä olla?

Tietääkö kukaan mistä vuosikymmeneltä kuvan ruskea vaasi voisi olla? Ruskea pippuri mylly ja sen vierellä oleva maustepurkki ovat 70-lukua. Harmi vaan, että sinivalkoisesta purkista puuttuu kansi. Se tarttui kerran mukaani kirpputorilta. Munakipot pääsivät jälleen kuvaan komeilemaan, mutta on ne kyllä söpöt.

Kuvan "kaljakolpakko" on tuotu Venäjältä 60-luvun loppulla. Vieressä olevan mukin varmaan vuosikymmentä en jälleen kerran tiedä, mutta vahva epäillykseni on, että sekin on 70-luvulta. Vieressä 70-luvun säilytysrasia.

Vielä kuvaa maatuskoista, tällä kertaa aivan edestä, kun ne on niin suloisia.

Nämä esinneet hämmästyttävät. Toinen on Arabian vaasi, mutta ei ole mitään tietoa miltä vuosikymmeneltä se on. Olisiko teillä mahdollisesti? Ja upea kyntilänjalka, joka on 1978 luvulta. En tiedä onko tämä mahdollisesti jonkun kuuluisan suunnittelijan. Upea se kuitenkin on.

Tässä vaasin Arabia leima. Tunnistaako kukaan ?

Tarkempi kuva kynttilänjalasta. Tämä on minusta kertakaikkisen upea.

Tämä suloinen karhukin on tuotu Venäjältä 60-luvun loppulla. Isäni on aikoinaan käyttännyt sitä tuhkakuppina. Onneksi on tajunnut lopettaa tupakoinin, sillä voisihan olla, että ei olisi säilynnyt näin hyvänä.

Miten olisi tehdäänkö 70-luvun ruokaakin. Taustalla näkyy Vihtorin kattila. Pöytäliinat ovat kirpparilta. Päälimmäinen liina saattta näyttää tutulta. Sellainen onkin nähty 70-luvulta, päivää! blogissa lehtimainoksessa.

Sienihepsa taitaakin olla näin syksyllä varsin ajankohtainen ruoka.

Sienihepsan ohjeet.

Loppuun vielä, Joka Naisen Käsityökurssi jonka on julkaissut WSOY 1978 vuonna.

Joka Naisen Käsityökurssi kansioista, löytyy mitä ihanimmat 70-luvun vaateiden teko-ohjeet. Kuten tässä yksi niistä. Tämä hame on tehty vahabaatikki värjäysmenetelmällä.

Hyvät ohjeet löytyy kunkin käsityönkohdalta. Tässä on vahabaatikin ohjeet.

Miltäs tuntui aikamatka 70-lukuun? Tuliko muistoja mieleen?