Kukista koruihin

Heipä Hei pitkästä aikaa. Olen palannut maalta kaupunkiin. Ja elämä täällä on erilaista, kuin maalla, jatkuvaa menemisen meininkiä ja autojen ääniä. Kaipaan kyllä maalle, jos rehellisiä ollaan. Puolensa on kaupungissakin. Näkee paljon ystäviä ja voi nauttia kulttuurista helpommin, kuin maalla. Pääsee paikkoihin joutuisasti. Mutta niin, koneella en ole piipahtanut kuin katsomassa mitä maailmalla tapahtuu. Tänään ajattelin päivittää blogiani. Sillä olen täällä kaupungilla ollessani ravannut kirppareilla. Toissa päivänä löysinkin sieltä pieniä aarteita kotia kaunistamaan ja mieltä lämmittämään näinä kylminä syyspäivinä.

Kahvihetkiä hauskuuttamaan löytyi tämä ihana Arabia kahvikupponen kirpputorilta parin euron hintaan. 

Kahvikupin koriste kantaa nimeä Ahmet ja se on suunnitellut Raija Uosikkinen. Kuppi on ollut Arabian tuotannossa vuosina 1968-1973. 

Löysin myös kirpparilta ihastuttavia koruja! 

Mukava löytö on myös 70-luvulta peräisin oleva kirja, jonka nimi on Pohjois-ja Keski-Euroopan kukkakasvit. Kirjassa on upeita piirroksia kukkien tunnistamista varten. Ajattelin ensin, että leikkaisin kukkakuvat ja tekisin niistä kuvakollaasin seinälle, mutta enpä taida sittenkään raskia. Tällaista täällä. Mitäs sinulle rakas lukijani kuuluu?

Punahilkkamaisissa tunnelmissa

Eilen eksyin jälleen kerran kirpputorille. Silloisella kerralla, löysin monta mekkoa sovitettavaksi! Sovituskopissa minulla on aina jostain syystä ollut pelko, että joku avaa verhot vahingossa ja näkee kaikki. Noh taas ajattelin näin, ja kuinkas kävikään, joku pikkutyttö avasi verhot apposen auki ja minä olin juuri sinä hetkenä rintsikoissa. Onneksi oli sentään pitkät housut päällä, mutta säikähdin ja tempasin verhon äkkiä kiinni. Tässä muuten oiva vinkki yksinhuoltaja vanhemmille, joilla on haku päällä, laita lapsesi aukaisemaan uteliaisuuttaan sovituskoppien verhot, voisi tulla sen jälkeen melkoista jutun tynkää! Noh mutta se siitä, löysin aivan ihanan mekon! Sellaisen yliromanttisen punaisen mekon valkoisella pitsillä, nyöritykset selän puolella ja hintaa vain 5 euroa! Samalla reissulla löysin kivat retro kahvikuppisetkin. Eksyin myöhemmin, myös kieräytyskeskukseen josta löysin ihanat Arabian maisema kahvikupit parin euron kappale hintaan! Ne tuovat mieleen paljon muistoja menneestä.

Tällaisen punaisen mekon löysin kirpparilta. Minusta aivan ihana! Mitäs mieltä sinä rakas lukijani olet uudesta mekosta? Eikös passaa aivan hyvin kesän juhliin? Ai niin, ja joku saattaa huomata, että hiuksiinikin on tullut hiukan uutta ilmettä! Kävin tänään parturissa, ja enköhän joutunut sen jälkeen räntäsateeseen joka laittoi kampaukseni uuteen uskoon!

Kaunis kahvikupponen vai mitä?

Arabian hienot Maisema kahvikupit Richterin malli kuparipainokoristeella valmistettu 1936-1975.

Kirpputorit ovat aina täynnä yllätyksiä ja joskus jopa siellä voi sattua jotain noloa!

Löytöjen Löytö

Eilen kävin jälleen kirpputorilla. Kirpputorilta löytyi tällä kertaa ihanat kengät, joista teen myöhemmin oman postauksen sekä hauska muki. Katselin kirpputorin hyllyllä olevaa mukia, johon oli maalattu kuva söpöstä pariskunnasta josta minulle mieleen tuli menneet ajat. Minusta muki oli söpö, vaikka kahvimukiksi. Hintaakaan mukille ei tullut paljoa vaan 1 euro. Kotona rupesin katselemaan mukia tarkemmin ja huomasin, että mukin toisella puolella oli teksti: ” Tämän parin onneksi juodaan toki malja vaikk’ onkin mukissamme sisältönä kalja”. Selvisi, että sehän on olutkolpakko. Vilkaisin, sitten pohjaakin, jossa luki Arabia sekä sen alla teksti Kesti käsinmaalattu. Eipäs ollutkaan mikä tahansa olutkolpakko. Tutkin netistä asiaa ja selvisi, että olutkolpakko kuuluu 50- 60-luvulla tehtyyn kolpakko sarjaan ja arvo olikin paljon korkeampi, kuin yhden euron. Hintahaarukkaa mukilla on internetin mukaan 18,00 -65,00 euroa. Joten voi siis sanoa, että tein kyllä löytöjen löydön.

Aivan ihastuttava olutmuki, vai mitä? Ja on erittäin kaunis käsinmaalattu koriste.Muki on aivan uuden veroinen, että en olisi uskonut, että se on 50 tai 60-luvulta.

Mukin pohja paljastikin paljon mukin historiasta!

Mukin toiselta puolelta löytyi hauska teksti joka menee näin: Tämän parin onneksi juodaan toki malja vaikk’ onkin mukissamme sisältönä kalja.
Mitäs sinä pidät tästä kolpakosta? Ja oletko sinä törmännyt kesti sarjan mukeihin?

Lautasista muotokuviin

Kävin tänään Ouluun uudessa kierrätyskeskuksessa Värtössä. Ja mitä löytöjä teinkään. Löysin sieltä Arabian vanhan lautasen 20 centillä, sitten muuten vaan söpön lautasen 50 centillä. Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva kirjaan sijoitin yhden euron ja löysin myös hauskan kyltin, josta ajattelin (yllätys) tuunata korun! Ja lähtiessäni kieräytyskeskuksen oven pieleen oli laitettu laatikko, jossa luki saa ottaa, sieltä löysin vanhan hienon mummolaukun! Se tosin vaatii putsausta, mutta muuten se oli ehyt. Eikä edes haissut ummehtuneelle tai mille muullekaan!

Tästä kauniista arabian kahvikupin aluslautasesta sain netistä ongittua sen verran tietoja, että sitä on valmistettu koristeen kanssa 1926-1932 vuosien aikana. Ja lautasen suunnittelija on ollut Wasastjerna Nils. Eli aika iäkäs lautanen. Hiukan on jo aika tehnyt tehtäväänsä kuviolle, mutta minua se ei haittaa, se on kaunis juuri tuollaisena.

Arabia lautasen leimasta voi arvioida astian iän. Tällä leimalla varustetut arabian astiat ovat valmistettu vuosien 1917-1927 aikana.

Tässä toinen lautanen, jonka löysin kierrätyskeskuksesta. Minusta se on söpö!

Lautasen kuvio hiukan lähemmin.

Tällainen leima löytyi toisesta lautasesta. Tietääkö kukaan lautasen valmistajaa?

Ihana mummolaukku, jonka sain siis ilmaiseksi! Se vaan vaatii hiukan putsaamista.

Tästä kyltistä tuunaan vielä jotakin kivaa!

Iltojen myöhäisiin lukuhetkiin Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva.

Kauneinta kahvitteluhetkiin

Kauneimmat kahvikuppini tulkoot kaappini kätköistä julkisuuteen!

Tämän kahvikuppini löysin kolmen samanlaisen kera, pari vuotta sitten Kiuruvedeltä silloiselta lempi kirpparilta vain parilla eurolla. Ostin ne koska ihastuin niiden kuvioihin ja väreihin, ja siihen, että ne ovat niin sirot!

Vasta tänä vuonna tajusin katsoa kuppieni pohjaan ja huomasin, että nehän ovat venäläisestä Lomonosovin tehtaalta lähtöisin. Googletin asiaa ja minulle selvisi, että kyseisieni kuppieni nimet ovat BridesMaid (Morsiusneito) ja niiden arvo on paljon enemmän, kuin mitä minä niistä maksoin! Ja oikeasti ne ovat teekupit!

Taustalla oleva kangas on kirpputorilöytö ja siitä maksoin 2 euroa.
Siitä olen ajatellut tehdä seinälle korutelineen! Kerron myöhemmin tarkemmin, kunhan saan ideani toteutettua.

Nämä somat kahvikuppini sain kummiltani.

Ja ne ovat arabian kuppit.

Tämän ihanan keijukais bambi kahkikuppisettini sain ystävältäni lahjaksi joku vuosi sitten! Mitkä kuppit ovat sinun suosikkisi?

Äidille

Tämä blogimerkintäni on omistettu äidilleni, koska menin kehaisemaan, että löysin vanhoja Arabian lautasia kirpputorilta muutamalla kymmenellä centillä kipale. Sen jälkeen äitini on käynnyt katsomassa jatkuvalla syötöllä blogiani, että milloin lautaset on täällä. Nyt äidin toive toteutui! Ne ovat täällä vihdoin ja viimein.

Ensimmäiseksi esittelen tietenkin lautasen, joka ei ole Arabian lautasia eikä edes kovinkaan vanha lautanen. Se on Old Londonin tuotantoa, mutta se oli vaan 30centiä ja minusta erittäin kaunis lautanen. Kaunis yksityiskohta lautasesta.

Sitten Arabian tuotantoon. Tämä vanha arabian lautanen maksoi vaan 40centtiä, onhan siinä hiukka säröjä, mutta minusta astioistakin kuuluu näkyä, niiden ikä ja se, että niitä on käytetty! Lautasen kuviointia lähemmin. Ihana sinikukkainen Arabian lautanen maksoi vaan 50centtiä. Lautasen kukat ovat ihanan hennosti tehty.

Tämän lautasen löysin aiemmin kirpputorilta ja se maksoi hiukan enemmän kun nuo muut lautaset, mutta ei paljoa. Taas kerran ihanat värit ja ihanan herkkä kuviointi. Kuvio hiukan lähempää ja huomatkaa lamppu, joka heijastuu lautasen pinnalle. Sillä tosin ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kunhan halusin huomauttaa.

Haaveissani on vielä viedä nuo lautaset tulevaisuudessa maalle kartanoon, ja tarjota niistä ruokaa, ja minulle eri pari kattaus ei haittaa. Toivottovasti ei vieraitakaan, mutta saahan sitä haaveilla. Mitäs tykkäätte löydöksistäni? Ja tietääkö joku miltä vuosikymmeniltä nuo Arabian lautaset ovat ja minkä merkkisiä? Olisin kiittollinen niistä tiedoista.

Arabian aarteita ja ihmeellisyyksiä

Edellisen jutun myötä äitini innostui esittelemään Arabian aarteita, joita en aiemmin edes ollut tajunnut, että ne ovat arabiaa. Ja taas on muuten hukassa monien astioiden nimet, suunnittelijat, ja vuosiluvut eli jos tiedät niin rohkeasti kertomaan vaan.

Tämä lautanen on ehkä 40-luvulta. Äitini on saannut sen äidiltään. Mummo on kertonnut aikoinaan, että lautanen on Kuopiosta ostettu. Lautanen on toiminnut pullalautasena kahvipöydässä ja on edelleen käytössä.

Arabialautasen leima, jossa näkyy, että tämä on käsinmaalattu. Leimassa lukee mielestäni Handpainted by Yy.

Tämän ihmeellisen arabia-astian sain iskältä muutama vuosi sitten joululahjaksi. Tunnistaako kukaan mikä se on? Ja onko tämmöisiä ollut Arabian tuotannossa useampiakin?

Voisiko se olla sinappi tai voi-astia?

Astian leima vaikuttaa, kuitenkin melko uudelta.

Arabian ruoka lautanen. Onko kenellekkään aavistusta tästä, että miltä vuosikymmeneltä tämä on ja minkä niminen?

Leimassa lukee: lasitteen suojaama koriste.

Arabian tarjoilulautanen, joka on isän äidiltä periytynnyt meille. Se on kakkoslaatua ja ehkä toisen maailmansodan jälkeinen, voi toki olla aikasempikin. Tietääkö kukaan minkä niminen vati on, ja miltä ajalta?

Tarjoiluvadin leima jossa näkyy se, että se on kakkoslaatua.

Mummoni häälahjat. Kaksi Arabialautasta, näillä ikää varmasti jo on, mutta taas heitän ilmoille samat kysymykset miltä ajalta ovat ja minkä nimisiä? Aika näkyy näissä.

Nämäkin lautaset ovat kakkoslaatua, mutta tunnearvoltaan ne ovat sitäkin huikeammat. Leima on painettu.

Toisen lautasen leimat, ja tässä näkyy, kuinka aika on koetellut lautasta.

Ja viimeiseksi Arabian uunikulho, joita meillä oli isompikin, mutta se on hajonnut käytössä. Tämä kulho on luultavasti 70-luvulta. Näitä löytyy tällä hetkellä paljon kirpputoreilta.

Uunikulhon leima.

Tuulahdus taas menneestä ajasta. Mitä tunteita sinulle Arabia herättää? Löytyykö teidän kotoa arabian aarteita? Mikä on sinulle rakas Arabian astia?

Aikamatkailua 60 ja 70-lukuihin

Älkääs luulko hyvät lukijat, että olisin tyystin unohtannut menneet vuosikymmennet kokonaan blogistani. Seuraavassa arteeita kotoa. Tähän juttuun sisustelin hyllyn sellaiseksi mitä se olisi voinnut olla 70-luvun keittiössä. Kaikkien tavaroiden tarkkaa vuosikymmeniä en tiedä, enkä monenkaan, että kuka on suunnittellut ne. Niihin kaipaisin teiltä lukijat apua, mutta nyt matkaataan 70-lukuun, jossa on myös esineitä 60-luvulta ja saattaa olla jopa aikaisemmiltakin vuosikymmenniltä!

Hyllyssä on monenlaisia astioita 70-luvun ja 60-luvulta. Monet varmaan huomaavat sieltä jo Arabian astioita ja Iittalaa. Seuraavassa tavarakohtainen esittely.

Tässä kuvassa komeilee Arabian Pomona mansikka kulho, ja sen vieressä on kananmuna kipot, joiden vuosikymmentä en tiedä, mutta vahvasti epäilen, että ovat 70-luvulta.

Ihanaampia ihannimmat maatuskaiset, jotka ovat kulkeutuneet tänne joko isäni tai ukkini Venäjän matkan tuliaisina, joskus aivan kuusikymmentä luvun loppulta. Shakkipelilauta ja sen nappullat ovat 60-luvun tienoilta.

Iittalan upeat kynttilänjalat, jotka äiti ja isä ovat saanneet aikoinaan häälahjaksi. Tunnistaako, joku näiden suunnittelijaa? Ja minkä nimiset mahtavat nämä olla?

Tietääkö kukaan mistä vuosikymmeneltä kuvan ruskea vaasi voisi olla? Ruskea pippuri mylly ja sen vierellä oleva maustepurkki ovat 70-lukua. Harmi vaan, että sinivalkoisesta purkista puuttuu kansi. Se tarttui kerran mukaani kirpputorilta. Munakipot pääsivät jälleen kuvaan komeilemaan, mutta on ne kyllä söpöt.

Kuvan "kaljakolpakko" on tuotu Venäjältä 60-luvun loppulla. Vieressä olevan mukin varmaan vuosikymmentä en jälleen kerran tiedä, mutta vahva epäillykseni on, että sekin on 70-luvulta. Vieressä 70-luvun säilytysrasia.

Vielä kuvaa maatuskoista, tällä kertaa aivan edestä, kun ne on niin suloisia.

Nämä esinneet hämmästyttävät. Toinen on Arabian vaasi, mutta ei ole mitään tietoa miltä vuosikymmeneltä se on. Olisiko teillä mahdollisesti? Ja upea kyntilänjalka, joka on 1978 luvulta. En tiedä onko tämä mahdollisesti jonkun kuuluisan suunnittelijan. Upea se kuitenkin on.

Tässä vaasin Arabia leima. Tunnistaako kukaan ?

Tarkempi kuva kynttilänjalasta. Tämä on minusta kertakaikkisen upea.

Tämä suloinen karhukin on tuotu Venäjältä 60-luvun loppulla. Isäni on aikoinaan käyttännyt sitä tuhkakuppina. Onneksi on tajunnut lopettaa tupakoinin, sillä voisihan olla, että ei olisi säilynnyt näin hyvänä.

Miten olisi tehdäänkö 70-luvun ruokaakin. Taustalla näkyy Vihtorin kattila. Pöytäliinat ovat kirpparilta. Päälimmäinen liina saattta näyttää tutulta. Sellainen onkin nähty 70-luvulta, päivää! blogissa lehtimainoksessa.

Sienihepsa taitaakin olla näin syksyllä varsin ajankohtainen ruoka.

Sienihepsan ohjeet.

Loppuun vielä, Joka Naisen Käsityökurssi jonka on julkaissut WSOY 1978 vuonna.

Joka Naisen Käsityökurssi kansioista, löytyy mitä ihanimmat 70-luvun vaateiden teko-ohjeet. Kuten tässä yksi niistä. Tämä hame on tehty vahabaatikki värjäysmenetelmällä.

Hyvät ohjeet löytyy kunkin käsityönkohdalta. Tässä on vahabaatikin ohjeet.

Miltäs tuntui aikamatka 70-lukuun? Tuliko muistoja mieleen?