Odotukseni palkittiin

Olen tässä odotellut tätä päivää. Syy siihen löytyy Leonard Cohenin uudesta levystä Old Ideas. Se ilmestyi tänään. Olen kuunnellut tässä parin viikon aikana, The Darkness singleä, joka oli ilmestynyt aikaisemmin. Ja se kuulosti niin hyvältä, että jäin odottamaan tätä päivää! Ja odotukseni palkittiin. Levy on kullan arvoinen mestariteos, itse mestarilta. Leonard Cohen on vuosien varrella kehittynyt aivan uskomaton paljon. Tai Leonardin ääni toisen sanoen, se mörisee, kuin mikäkin vanha basso! Uskomatonta, että Leonard on jo 77 vuotta! Mutta aika kuultaa kauniisti uudelta levyltä. The Darkness kappaleesta, sen verran, että toivon sen päätyvän True Bloodin tulevaan viidenteen kauteen! Se on tunnelmaltaan erittäin True Blood maailmaan sopiva!



Leonard Cohen -The Darkness biisi Hallelujah miltä se kuulostaa!

Mitäs sitä lähtikään mukaan?

Tänään kävimme kämppikseni kanssa lenkillä ja sattumalta eksyimme kirpputorille. Löysin sieltä vaikka ja mitä korujen tuunaus materiaalia, sekä vanhoja koulu kirjan sivuja esim. taulu materiaaliksi.

Nämä kivat norsuriipukset, olivat kirpparilla pakattu pussiin, jossa oli mukana myös kaikkea muuta pientä krääsää. Taustalla näkyy yksi koulukirjan sivuista.

Löysin kirpputorilta pienet kitara korvakorut, joista ajattelin tuunata lusikkakoruihin riipukset. Mitäs tuumaat ?

Tämä lusikka oli todellinen löytö. Se ei maksanut, kuin 20 centtiä ja se on alpakasta tehty!

Alpakan merkki löytyy lusikan takaa.

Kukka ja muovinen hely olivat samassa pusukassa norsuriipusten kanssa. Ostoksiin ei mennyt, kuin pari euroa. Nyt, kun vielä innostuisin tuunaamaan. Miten sinun sunnuntai arvon lukija on sujunut? Joko olet käynyt äänestämässä?

Musiikkia korvilleni

Törmäsin tänään tämmöisiin biiseihin. Ihana antaa korvilleni vähän jotain erilaista musiikkia kuunneltavaksi silloin tällöin.

Onra - Where I'm From

RJD2 - To All Of You

Mitäs sinä tykkäät näistä biiseistä?

Unien kiehtova maailma

En ala tulkitsemaan tässä postauksessa unia. Tahdon vain kertoa viimeöisen uneni teille arvon lukijani!

Näin viime yönä monta unta, mutta parhaiten mieleeni jäi, uni David Bowiesta. Tapasin David Bowien ystäväni häissä. Hän oli unessani 66 vuotta vanha. Hän oli unessani aivan uskomaton persoona, kujeileva ja eloisa. Ystävystyimme heti unessani. Meille muodostui joku sanaton side. Unessa David Bowie kulki upeilla naisten vihreillä korkokengillä. Joiden korot oli kaiverrettu puusta. Poistuimme ystäväni häistä. Lähdimme ulos. Aluksi unessa olimme Suomessa ja sitten yhtäkkiä ulkomailla. Tahdoin, ottaa kuvan minusta ja David Bowiesta omalla kamerallani, mutta David halusi ottaa kuvan omalla uudella upealla digi-järjestelmäkameralla, jonka hän kaiveli esiin isosta uudesta paketti-autostaan. Kaikki oli uutta ja hienoa David Bowiella!

Myöhemmin menimme takaisin sisälle. Jossa David Bowielle oli sisustettu oma vierashuone. Huoneen joka nurkassa oli helmiverhoja. Kaiken kaikkiaan neljät helmiverhot. Helmiverhoista kolmet olivat valkeat, mutta yhdet oli sateenkaaren väriset, jotka loistivat nurkassa outoa valoa. David Bowie käytti mielialalääkkeitä, hurjasta nuoruudesta johtuen. Paljon oli asioita, jotka oli jäänyt käsittelemättä. Hän väsähti henkisesti unessani ja pyysi minua antamaan hänelle päivän lääkkeet, joita oli paljon. Kaikki hänen lääkkeensä olivat värikkäitä ja ne olivat pikku eläinten muotoisia. Kuten lastenleluja. Annoin hänelle lääkkeet. Sitten hän meni makaamaan sängylle peiton alle, koska tunsi olonsa kipeäksi.

Pian hänen seuraan istui vanha rouva, joka alkoi keskustella hänen kanssaan nuoruudestaan. Rouva hävisi yhtä nopeasti mitä oli saapunut uneeni. Hän jätti David Bowien sängyllä olevan yöpöydän laatikon hiukan raolleen. Minun oli pakko kurkistaa sisälle. Sisällä oli kuva David Bowiesta nuorena, Ziggy Stardust aikoihin otettu. Sen jälkeen David Bowie alkoi jutella kanssani. Hän kertoi minulle, että jos olisi tavannut minut nuorena, hän ei olisi ymmärtänyt minua lainkaan ja ehkä olisi jopa pelännyt minua. Hänen mielestään olisin ollut liian eloisa hänen makuunsa. Hän jatkoi, että hänestä tuntuu nyt, että hän vaan rakastaa minun omanlaista persoonaani. Juuri sen takia mitä olen. Ja, oli hyvä, että tapasimme vasta nyt, kun hän on 66 vuotta. Iässä jossa hän oli nähnyt, niin paljon ja kasvanut henkisesti kypsäksi. Se lämmitti minua paljon, koska tiesin unessani tasan tarkkaan mitä hän tarkoitti.

Postaukseni loppuun tietenkin David Bowien musiikkia!

Sun Day

Tavallinen sunnuntai. Heräsin aamulla normaaliin tapaan. Laitoin kahvit tippumaan. Join kahvit mukista. Juttelin kämppikseni ja yökylässä olleen kaverini kanssa. Kuuntelin musiikkia spotify:stä, Roxy Musicia. Puin päälle. Mietin, että vesimiesten aika on alkanut. Ja sitten menin facebookkiin. Innoissani menin katsomaan Yoko Onon facebook seinää johon perjantaina olin jättänyt kysymyksen.( Perjantaisin Yokolle voi jättää facebookiin kysymyksiä joihin hän vastaa parhaansa mukaan) Ja tänään sain huomata Yoko Onon linkistä, että hän oli todella vastannut kysymykseeni! Tuli aivan uskomaton olo. Pääsin juttelemaan yhdelle legendaariselle idolilleni. En voi kuvata tuntemuksiani tällä hetkellä! Tuntuu, niin uskomattomalta. Täällä minä oman koneen ääreltä, Suomen maalta, pieni tavallinen tallaaja pääsin juttelemaan pienen hetken Yoko Onolle nykyisen tietotekniikan avulla! Uskomatonta!

Ping tästä linkistä pääset katsomaan ihmisten kysymyksiä Yoko Onolle ja minun on heti ensimmäisenä Facebook kysymyksistä.Pieni asia, mutta joka teki tämän tytön sunnuntaista erityisen!

Yoko Ono by bellagodiva on polyvore.com

"Don't judge book by it's cover"

Tällä viikolla seikkailin tunteiden aallokoissa. Kävin ojan pohjalla ja nousin maan kamaralle aurinkoon. Onneksi auringon paisteessa jaksoin kierrellä, kirpputoreja.
Eilen kävin tosiaan kirpparilla ystäväni kanssa. Ystävälläni oli jo kori täynnä tavaraa ja minulla ei mitään. Luovuin jo toivosta kirpparilöytöihin. Sitten, sattumalta jäin selaamaan jotain kirjaa. Jonka huomasin maksavan vaan kolme euroa. Tarkemmin katsoessani kirjaa huomasin että, siinä on House and Garden lehtiä liimattu yksiin kansiin vuodelta 1951. Joten löysin mahtavan aarteen! Pian huomasinkin selailevani sitä oman kodin lämmössä.
Jännä miten vuodet ovat muuttaneet lehtien ulko-asua. Hirveästi piirrettyjä mainoksia ja joissa naiset puuhastelevat koti-askareiden parissa. Ihanimmilta näyttivät lehtien sivut, joissa oli värikuvia. Jossa kuviin on lisätty värit jälkeenpäin! Aika aarre!

Hiukan epäilyttävän näköinen kansi. Älä tuomitse sisältöä, kuitenkaan kannen peruustella.

Mitä sisältä paljastuikaan? House & Garden lehtiä vuodelta 1951!

Aito 50-luvun huone. Tuollaisia kaluisteita, koitan löytää omaan kotiini!

Lehtien kuvista voi ottaa vinkkejä sisustuksiin jopa nykypäivänäkin!

Lusikoimalla maailmalle

Vääntelinpäs taas lusikkakorun.

Avain ja lukko kämppikseltä saadusta rikkinäisestä korusta. Ja tausta on tietenkin lusikasta!

Trolololoo

Youtuben ihmeellisessä maailmassa suosion saavuttavat uskomattomat videot! Kuten venäläisen laulajan Eduard Khilin Trololoo video ja biisi. Trololo laulanta on yhdistetty moneen videoon youtubessa. Ja trolotellu tuo väkisin hymyn naamalle. Tosin eilen koulussa hermostutin koulukaverini jatkuvalla trollotelullani! Ja lupasin tehdä trollotelusta oman postauksen blogiini. Tässä se nyt on! Lyhyt ja ei ehkä niin ytimekäs! Ja mukaan postaukseni toki upotan trollotellu videon!

Joko sinä olet törmännyt trololooo videoon? Ja miten se sinuun vaikuttaa? Huomaatko trolottelevasi?

Ring, Ring

Mikä lie minua viiraa, mutta menen nykyään sekaisin vanhoista puhelimista. Tai no ei oikeastaan pelkistä puhelimista, vaan pidän jutuista joissa puhelimia on. Blogissani olen tuonut esille sen, että tykkään puhelinlaukuista ja varsinkin niiden tekemisistä. Uusin villitykseni tuntuu olevan puhelin korut! Löysin DollyDagger sivustolta, ihanan puhelin sormuksen, jonka lisäsin muuten fashiolistaan. Fashiolistan kautta sen ovat löytäneet monet muutkin. Taidan todella kaivata vanhoja kunnon lankapuhelimia. Tai sitten vaan haikailen menneisyyden perään, ken tietää.

Untitled (clipped to polyvore.com)

Ihanan pieni, puhelinsormus. Mitä tunteita sormus sinussa herättää?


Tähän loppuun sopii oivasti Abban Ring, Ring kappale!

Yöttömät yöt ja taivaltamattomat taipaleet

Uni ei tule simmuun näin täysikuun aikana. Tosin enpä huomannut, että aika livahti ohitseni huomaamatta takavasemmalta salakavalasti oikealle.
Päätin tehdä, kunnon zombie vampyyri meikin itselleni, blondin peruukin kera. Onnistuin luomaan jotain aivan toista. En tiedä mitä, mutta tavoitettani meikkaukseni ei tällä kertaa täyttänyt. Otin, kuitenkin meikistä miljoona kuvaa, joista käytin kolmea. Hm. Huokaus. Ei aina voi onnistua. Kauhukseni vielä havaitsin kuvista, että joulun aikana syömät herkut olivat pyöristäneet kasvojani takaisin entisiin mittoihin. Eli pitäisi ruveta urakalla harrastamaan liikuntaa. Ainakin kävelyä, lempiurheiluani. Voisin kävellä, vaikka minne. Ainoa pulma on lähteminen. Eli pitäisi vaan saada lähdettyä! Mitäs minä, tässä höpötän tämän kummempia. Nukkumaan joutaisin mennä. Hyviä öitä rakkaat lukijani ja huomenta niille, jotka aamutuimaan jaksavat tämän pienen höpinäni lukea!

Matame BellaGodiva.

Raksuttavaiset aivoitukset

Vuosi on alkannut varsin rauhallisesti, tällä tyttösellä. Paljon olen kerennyt kiertelemään kuitenkin kirpputoreja. Viime viikolla kävin Torniossa ystävääni katsastamassa. Tornion kirppareilta löysin vanhoja koruja, sekä kaksi ihanaa nukkekodin keinuhevosta joista ajattelin tehdä koruja. Keinoa en ole vielä keksinnyt, sillä ne ovat metallia. Vinkkejä otetaan vastaan!
Sain ystävältäni myöhäisen joululahjan, rasiallisen värikkäitä lasikiviä. Ajattelin käyttää niitä joko koruihin tai sitten tuunaan jotain muuta. Oulun kirppareilta löysin kirjoja ja lusikoita.
Mielenkiintoisin kirjalöytö, minulle oli Haapakummun Anna-Marista kertova kirja. Haapakummun Anna-Mari on lähtöisin minun kotipaikkakunnaltani Kiuruvedeltä. Hän oli kansaparantaja ja selvännäkijä! Innolla odotan pääseväni kirjan kimppuun, mutta ensin minun on luettava Sarah Canaryn Salaisuus kirja loppuun. Ai niin ja tänään kämppikseni lahjoitti minulle kasan vanhoja rikkinäisiä koruja, joita voin käyttää tuunauksissani. Tänä vuonna, ei tule ainakaan olemaan tylsää!

Nämä ihanat pienet keinuhevoset löysin Tornion Vaarin vintti kirpputorilta.

Taianomaiset värikkäät lasikivet sain ystävältäni joululahjaksi.

Pieni pilkahdus rikkinäisestä korusta, jonka sain kämppikseltäni.

Haapakummun Anna-Mari kansanparantaja ja selvänäkijä. Aikoinaan ihmiset hakeutuivat Anna-Marin luo, kun tavan lääketiede ei autannut vaivoihin. Tästä kirjasta tulen varmasti kertomaan lisää blogissani, kunhan tutustun siihen paremmin.