Tänään muuten löydettiin äidin kanssa kunnon sieni-apaja. Voitatteja ojan penkareella monta kymmentä, eivätkä olleet kerenneet toukat, etanat tai muut otukset niitä syödä. Saatin puolisankollista siis voitatteja ja päälle vielä muutama hassu hapero. Illan ruuat sitten tiedettiin. Sienistä en kerennyt ottaa kuvia, koska ne oli siivottava heti ja nyt ne kelluukkiin meidän poppoon masuissa. Noh, mutta esittelen muita aarteita. Ja yllättäen mukana on jälleen kerran maatuskoja. Sitä, kun sekoaa jostain asiasta niin sekoaa sitten kunnolla.
Kesän kummin valokuva. Sitten, kun sitä katsoo lähemmin oivaltaa,että sieltähän kurkkii pienoinen pää. Kenelleköhän pikkuinen pää kuuluu? Ettei vaan pääskynen sieltä orrelta kuikistais. Oivallinen ja tarpeeton loppukevennys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti