Aarteita jälleen kerran kotoa

Tänään muuten löydettiin äidin kanssa kunnon sieni-apaja. Voitatteja ojan penkareella monta kymmentä, eivätkä olleet kerenneet toukat, etanat tai muut otukset niitä syödä. Saatin puolisankollista siis voitatteja ja päälle vielä muutama hassu hapero. Illan ruuat sitten tiedettiin. Sienistä en kerennyt ottaa kuvia, koska ne oli siivottava heti ja nyt ne kelluukkiin meidän poppoon masuissa. Noh, mutta esittelen muita aarteita. Ja yllättäen mukana on jälleen kerran maatuskoja. Sitä, kun sekoaa jostain asiasta niin sekoaa sitten kunnolla.

Nämä maatuskat ovat kanssa suoraan Venäjältä tuodut, ja taitaa olla meidän uusimmat. maatuskat vaan on niin ihania!

Tämä ihanan tunnellmallinen maisemakuva on itseasiassa viuhkasta. Viuhka on saatu naapurilta, ja minusta se on kertakaikkisen mahtava, koska se ei ole kuitenkaan sellainen perinteinen seinäviuhka. Mitäs te olette mieltä tästä seinäviuhkasta?

Meillä täällä kotona on tämä ihana 70-luvun kukkapeili, joka on ruskea valkoinen väriltään ja valmistannut aikoinaan Mäkisen kuvastin. Olen nähnyt tällaisia monen muunkin värisinä.

Kesän kummin valokuva. Sitten, kun sitä katsoo lähemmin oivaltaa,että sieltähän kurkkii pienoinen pää. Kenelleköhän pikkuinen pää kuuluu? Ettei vaan pääskynen sieltä orrelta kuikistais. Oivallinen ja tarpeeton loppukevennys.