Kuva1. Rukoushetkeni tuolilla. Mekko erottuu kunniakseen. Jotenkin.
Kuva 2. Tässä sentään on poseerauksen tuntua. Paras kuva näistä, mutta mekko jää kuitenkin vähän hämyiseksi.
Kuva 3. kantaa nimeä "Otahan hörpyt". En tiedä mitä hemmettin taidekuvaa ajattelin, mutta ei ei näin!
Kuva 4. Persetyrkky. Jestas sentään.
Kuva 5. Kyykkypissa. "Noh tuleeko sitä pisssaa?"
Kuva 6. Joo kyllä meikä tähän kuvaan mahtuu aivan hyvin! Niinpä niin.
Kuva 7. Draamattinen poseeraus kuva. Tulee joku patsas mieleen!
Siinäpä meikää tuolin kanssa. Eikä kun uuden mekon kanssa.
Siinäpä meikää tuolin kanssa. Eikä kun uuden mekon kanssa.
Noh mutta mekostani löytyy kaikkea kivaa. Kuten heppa ja sieniä ja kaikkea semmosta syksystä. Mitäs pidit mekostani?
Huom. Äitini, joka luet tätä postausta, älä järkyty kielenkäyttöäni. Ajattelin tuoda tähän postaukseen taiteellista ilmausta. Ja muille tiedoksi, kyllä minun äitini lukee tätä blogia. Ja niinhän muuten sinäkin teet! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti