Toiselta kirpparilta ostin muutaman lusikan. Sillä päätin, että nyt maalla olessani voisin niistä tuunailla itselleni kaulakoruja/riipuksia. Ja heti, kun pääsin kotiin rupesin hommiin. Sahasin lusikat poikki rautasahalla. Ja sitten hioin sahatun osan liipalla. Iskä joutui avustamaan lusikoiden taivutuksessa. Mutta niistä tuli kyllä upeita. Eilen tuunasin vanhasta tietokoneen Esc-näppäimestä itselleni sormuksen. Niin joo ja Jukka-Pojan Silkkii biisi soi päässäni!
Uusi sormukseni! Itse tehty! Hyvä minä!
Viattomat lusikat seisovat kauniissa rivissä autuaan tietämättöminä kohtalostaan!
Ensimmäinen lusikkakoruni!
Innostuin sitten tekemään muutaman riipuksen.
Ihana Tamara Aladinin suunnitelema kermakko. Joka on niin siro ja kaunis.
Noh siinä ne nyt on. Laukut. Veskat. Niitä jota ei naisella voi olla koskaan liikaa.
Vielä kerran laukut. Toiselta kulmalta. Ah autuutta. Kyllä maalla on mukavaa.
Ai niin mitäs tuumaat lukijani Olenko minä jo aivan seonnut täällä maalla?
Ai niin mitäs tuumaat lukijani Olenko minä jo aivan seonnut täällä maalla?
ihana tuo ruskea laukku (:
VastaaPoista:) Kiitos Henna :)! Se oli todellinen löytö!
VastaaPoistaHienosti taivutettuja lusikoita! Ihanko Uri Geller! :D Vieläkö paat jotain koristehelmiä/timantteja tohon lusikkaan, niin ahh. On kyllä kaunis ihan noinkin :)
VastaaPoistaKatja: Kiitti ;D Joo se oli aikomus, että osaan lusikoista laitan helmiä tai jotain vastaavaa. Täällä niitä, valitettavasti ei ollut! Kämpillä taitaa olla jotakin härpäkettä, jota voisi lusikoihin vielä laittaa. Nyt haaveilen niistä ruusulusikoista, joista molemmin puolin voi tehdä koruja!!!! :)
VastaaPoista