Mitäs pidät uudesta hatustani ja korusta?
lauantai 25. syyskuuta 2010
Ihan Hatusta Koko juttu
Tän postauksen vetäsin ihan hatusta! Koru mikä jossain kuvissa kaulassani esiintyy on ostettu Seppälästä 2 eurolla.
maanantai 20. syyskuuta 2010
Just Like A Gothic Girl
Rokkarin ja Goottitaren kaksintaistelu. Mitkä asut mielyttävät sinun silmääsi eniten?
Kaikki tässä postauksessa esiintyvät mekkot kirpparilta. Kiitoksia muuten hovikuvaajalleni Sarpanevalle!
Goottitunelmiin suosittelen tätä musiikkia. Rokkareille taas tätä.
Goottitunelmiin suosittelen tätä musiikkia. Rokkareille taas tätä.
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Who's that girl?
Olen puhunut ulkomaailmassa viime aikoina paljon stereotyypisestä käyttätymismallista. Eli, kuinka meillä ihmisillä on valmiit kuvat päässämme toisista ihmistä. Käsityksemme yksilöstä, ryhmästä murenee, jos se alkaa käyttäytyä eri tavoin mitä odotimme tai mihin olemme tottuneet. Esimerkiksi miehillä tuntuu olevan sellainen käsitys naisista, että naiset ovat hyvin käyttäyviä, hillitympiä, konservatiisempia ja rauhallisempia kuin miehet. Jos nainen käyttäytyy liian räiskyvästi, pellemäisesti ja muutenkin liian silmiinpistävästi tätä ei yleensä hyvällä katsota. Poikeuksia toki on. Ja jos perinteiset kaavat rikotaan, eikö se auta hyväksymään erilaisuutta. Ja eikö se avara näkökulmiamme asiohin.
Itsestäni tuntuu, että olen aina ollut liian erilainen, jotta minua hyväksyttäisiin täysin tähän yhteiskuntaan. Menen miten sattuu, lauon suustani kaikenlaisia asioita, toisinaan taas teen asiat päin vastoin. Olen tunne ihminen enemmän, kuin järki. Mutta olenko minä kangistunnut omiin kaavoihini. Olenko minä uhallakin liian erilainen mitä minun halutaan olevan vai olenko, kuitenkin oma itseni? Minua pidetään varmasti pinnallisena ihmisenä, koska puhun aivan liikaa ja höpötän turhanpäiväsistä asioista, kuten My Little Poneista ja Jimi Hendrixistä. En jaksa puhua polittiikasta, maailman tilasta, menen vipellän eteenpäin ärsyttäen ja rakkastuttaen. Mietin, kuitenkin omassa ylhäisyydessäni liikaa asioita. Toisinaan takerrun johonkin asiaan niin, että vatvon sitä monta tuntia pääsemättä mihinkään tulokseen. Vaihtoehtoja on liikaa. Ja nytkään tätä postausta kirjoittaessani en saannut pidettyä ajatusta kasassa, jotta olisin käsittellyt yhtä aihetta vaan päätin pougoilla asiasta toiseen ja pohdiskelemaan itseäni. Mutta jospa tästä jotain jäi käteen, edes itselleni.
Loppuun lainaan Princen laulun I Would Die 4 you sanoja koska sopivat mielestäni tämän postauksen yhteydeen.
Itsestäni tuntuu, että olen aina ollut liian erilainen, jotta minua hyväksyttäisiin täysin tähän yhteiskuntaan. Menen miten sattuu, lauon suustani kaikenlaisia asioita, toisinaan taas teen asiat päin vastoin. Olen tunne ihminen enemmän, kuin järki. Mutta olenko minä kangistunnut omiin kaavoihini. Olenko minä uhallakin liian erilainen mitä minun halutaan olevan vai olenko, kuitenkin oma itseni? Minua pidetään varmasti pinnallisena ihmisenä, koska puhun aivan liikaa ja höpötän turhanpäiväsistä asioista, kuten My Little Poneista ja Jimi Hendrixistä. En jaksa puhua polittiikasta, maailman tilasta, menen vipellän eteenpäin ärsyttäen ja rakkastuttaen. Mietin, kuitenkin omassa ylhäisyydessäni liikaa asioita. Toisinaan takerrun johonkin asiaan niin, että vatvon sitä monta tuntia pääsemättä mihinkään tulokseen. Vaihtoehtoja on liikaa. Ja nytkään tätä postausta kirjoittaessani en saannut pidettyä ajatusta kasassa, jotta olisin käsittellyt yhtä aihetta vaan päätin pougoilla asiasta toiseen ja pohdiskelemaan itseäni. Mutta jospa tästä jotain jäi käteen, edes itselleni.
Loppuun lainaan Princen laulun I Would Die 4 you sanoja koska sopivat mielestäni tämän postauksen yhteydeen.
I'm not a woman
I'm not a man
I am something that you'll never understand
I'm not your lover
I'm not your friend
I am something that you'll never comprehend
Minä ja minun uusi paitani joka löytyi kirpparilta kuinkas muuten ja ihana Princen Purple Rain levy. Käy kuuntelemassa Princen I Would Die 4 U tästä.
sunnuntai 12. syyskuuta 2010
Uloshengitys
Olen pitännyt tietoista hengähdystaukoa koneella olemisesta. Tämän vuoksi en ole päivittännyt blogiani. Koneella poissa oleminen, on tehnyt sielulleni vain hyvää. Se on puhdistunnut, eikä ota tätä näyttöä, näppäimistöä niin vakavasti. En ole unohtannut kuitenkaan blogiani. Se on pyörinnyt mielessäni useat kerran, että mitä seuraavaksi päivittäisin. Paljon olisi kerrottavaa, silti niin vähäsen. Maalta olemisesta jäi muutama kuva julkaisematta, jotka julkaisen tämän postauksen yhteydessä. Julkaisen myös tuoreita kuvia, jotka ovat tänään otettu ihan Oulun puistossa. Joten päästän teidän silmänne katselemaan otamiani kuvia.
Kesän viimeisiä henkosia.
Tämä pikkuinen nokkosperhonen oli eksynnyt jostakin sisälle ihasteltavaksi.
Sitähän minun oli sitten pakko häiriköidä kamerani kanssa!
Pikkuinen tahtoi takaisin ulos sillä se viihtyi ikkunan vieressä parhaiten.
Ei niin kiva yllättys odotti ladon laatikossa. En oikein saannut hyvää kuvaa, kun en uskaltannut mennä lähelle!
Road To Nowhere!
Tämä kuva onkin napattu tänään Oulun huudeilta.
Lisää tätä ihmeellistä marjaa jota ei sitten saa syödä!
Pulujen haikailuhetki toisen luo.
Ismo Alangon laulu rupesi soimaan päässäni tätä kuvaa laittaessani.
Lisää komeaa puluherraa. Voi se olla naaraskin.
Siis kävin päivälla tuolla Amazonin sademetsässä.
Vedestä.
Veden läpi sepiaan sävyihin.
Kävin tänään myös Niagaran putouksilla.
Ajankohtainen juurikin nyt. Sienet. Tämä sieni on kärpässieni ja sitä ei saa syödä!
Mikä kuvista liikutti sinua ja miksi?
sunnuntai 5. syyskuuta 2010
Harhalaukauksia
Olen käymässä pitkän ajan jälkeen maalla. Sieluni on levännyt hyvin ja olen unohtannut hetkeksi aikaa arjen, kiireen, melun, ja muut maailman menot. Ensi viikon voin aloittaa uusin voimin. Maaseudulla pääsen luonnon pariin. Kävimme äidin kanssa hakemassa sieniä puoli sankollisen perjantaina. Tänään kuljeskelin luonnossa kuvaillen, luontoäidin jättämiä pikku ihmetyksiä. Ja tältäpä näyttivät luontoäidin jälkeensä jättämät ihmeet.
Luonnon pieniä ihmeitä ja kahdessa viimeisessä kuvassa kuvankäsittelyohjelman pieniä kikkoja! Mitäs pidit luontoäidin ihmeistä?
torstai 2. syyskuuta 2010
gsús mikä pusero!
Ostin tänään ihanan uuden villapuseron. Se on gsús sindustries merkkinen ja sitä koristavat ympäriinsä ihanat pöllöt! Ostin myöskin uuden hatun, jotta pysyn lämpimänä työmatkat.
Hiukan mietteissään. Mitä ajatuksia kuolema sinussa herättää? Pelkoa? Ihmetystä?
Mielestäni ihana villapusero, vaikka se ei minun muotojani välttämättä imartele ja raju uusi lätsä.
Näitä kavereita lentelee pitkin puseroani.
Tänä aamuna oli mielissäni, kun huomasin maassa siilin. Tarkemmin katsottuani siiliä huomasin sen olevan eloton. Se sai minut ajattelemaan kuolemaa, kuinka hetken me vaan ollaan tässä maailmassa, ja silti aina me ihmiset tunnumme valittavan kaikesta. Emmekä tee mitä tahdomme. Minäkin mietin, että pitäisi rohkaista itseäni ja sanoa muutamalle ihmiselle, että minä todella tykkään sinusta, että olisi kiva tutustua paremmin. Koska koskaan ei tiedä mikä hetkemme on viimeinen!
Tänä aamuna oli mielissäni, kun huomasin maassa siilin. Tarkemmin katsottuani siiliä huomasin sen olevan eloton. Se sai minut ajattelemaan kuolemaa, kuinka hetken me vaan ollaan tässä maailmassa, ja silti aina me ihmiset tunnumme valittavan kaikesta. Emmekä tee mitä tahdomme. Minäkin mietin, että pitäisi rohkaista itseäni ja sanoa muutamalle ihmiselle, että minä todella tykkään sinusta, että olisi kiva tutustua paremmin. Koska koskaan ei tiedä mikä hetkemme on viimeinen!
Hiukan mietteissään. Mitä ajatuksia kuolema sinussa herättää? Pelkoa? Ihmetystä?
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
Mielipidettä kiitos!
Hei ystäväiseni! On taas tullut aika kysyä mitä mieltä olette blogistani? Mitä juttuja kaipaisit enemmän ja mitä taas vähemmän?
Himottavat kakslahkeiset
IIIKS! Eilen olin niin innoissani Roger Watersin Suomeen tulosta, että unohdin kaiken muun tohinan ympäriltäni. Eilen ostelin, vaikka mitä koruja, housuja ja paitoja. Kaikki kirpparilta. Ja ai niin, ostin myös musiikkiaiheisen pelin vain yhdellä eurolla. Joten ratkiriemmukkaita iltoja tulossa ystävien kanssa, kuhan ihmiset saa alta tän flunssa epidemian, mikä on iskennyt kaikkiin! Tätä se liian lämmin kesä aiheuttaa! Syksyn tullen kukaan ei osaa pukeutua oikein. Mutta minä ostin tosiaan eilen taas maailman mukavimmat housut. Olen tykästynnyt nyt housuihin jotka istuvat, mutta ovat hyvät pitää yllä. Ja tällaista tulosta mukavimmat housut aiheuttivat!
Epätoivoisia jooga liikehdintä sarjoja.
Kyllä, vieressäni on siis tuoli ja minähän istun ilmassa! WTF??? Levitointiakin housuni aiheuttavat!
Suosittelen hyvät ihmiset panostamaan hyvin housuihin ne saavat sinut outoihin paikkoihin!
Mitkä ovat sinun suosikki housusi?
Suosittelen hyvät ihmiset panostamaan hyvin housuihin ne saavat sinut outoihin paikkoihin!
Mitkä ovat sinun suosikki housusi?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)